artikkelia pukkaa: Mitä tehdä vaatteelle, joka ei kelpaa edes UFFiin?

Bongasin Uuden Mustan sivuilta mielenkiintoisen artikkelin:

Mitä tehdä vaatteelle, joka ei kelpaa edes UFFiin

TERHI PE 30.07.2010, 09:55

Olen tehnyt vanhoista, käyttökelvottomista vatteista siivous- ja kengänkiillotusrättejä, mutta aloin miettiä, että täytyyhän niille muutakin käyttöä olla.

Ensinnäkin kannattaa käydä vaate läpi, jos siinä sattuisi olemaan jokin osa, jota voisi vielä käyttää: hieno kuva, paljetteja, nappeja, nauhoja, tasku tms. jonka voisi kierrättää uuteen vaatteeseen. Vaikka ei olisikaan  mikään käsityöihme, vaatteesta leikatun kuvan voi ommella käsin vaikka yksiväriseen t-paitaan, kangaskassiin tai patalappuun. Villavaatteita voi vaikka huovuttaa pesemällä niitä 60 asteessa ja kas, lapsella on uusi paita tai sinulla villakangas, josta voi tehdä vaikka laukun (Ja kas, kaappi on pian täynnä kierrätyskasseja.)

Jos olet ihan täysi tumpelo ja vaate on rikkinäinen mutta rakas, esim. Remakevoi valmistaa siitä sinulle jonkin uuden vaatteen. Loruloimi tekee asiakkaan omista materiaaleista kesäkasseja ja tyynynpäällisiä. Vanhasta uutta tekeviä pieniä yrityksiä on toki paljon muitakin. Myös Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksen yhteydessä toimiva Plan B valmistaa uusia vaatteita käyttämällä ja yhdistelemällä vanhaa.

Loruloimessa voi teettää maton omista matonkuteistaan. Matto omista materiaaleista maksaa 105 euroa neliöltä. Tuntuu ehkä tyyriiltä, mutta ainakin omista vaatteista tai lakanoista kudotusta matosta tulee niin tunnearvokas, että se säilyy pitkään. Mattojen kutominen jämäkuteista alkaa kuitenkin olla katoavaa kansanperinnettä. Matonkuteet valmistetaan nykyään useimmiten suoraan uusista kankaista matonkutomista varten, ”jotta tulee tasalaatuista”, valisti minua eräs martta.

Ainahan vanhat käyttökelvottomat lumput voi viskata sinne UFFin laatikkoon, mutta se ei todellakaan ole kovin fiksua. Mitä enemmän tavaraa UFFin pitää lajitella ja heittää pois, sitä vähemmän aikaa ja varoja jää kehitysyhteistyölle (miten suuri osa UFFin tuloista todella menee ns. oikeaan osoitteeseen, sitä yhtiö ei hirveästi halua mainostaa).

Hyvä osoite kangastilkuille ja esimerkiksi napeille on myösKierrätyskeskuksen askartelupörssi, ainakin pääkaupunkiseudulla. Sieltäkoulut ja päiväkodit voivat hakea ilmaiseksi askartelumateriaalia, ja tilkkujen kerrotaan olevan yksi suosituimmista artikkeleista. Lisäksi kannattaa miettiä, onko sinulla moottoripyörää rassaavaa, kotiaan rempaavaa tai ompelua harrastavaa ystävää, jolla voisi olla tilkuille käyttöä. 

Lumppukeräyksiäkinjärjestetään vielä, vaikka keräyslaatikoita ei kadunvarsilla näykään. Monetmarttayhdistyksetorganisoivat niitä, mutta yleensä vain kerran vuodessa.Korson marttojenpuheenjohtaja Ritva Etelämäki kertoo, että heidän lumppukeräykseensä tuotavat vaatteet ovat pääosin täysin käyttökelpoista tavaraa, eivätkä siinä mielessä edes mitään lumppuja. Tulipa keräykseen kerran kaksi mummoa taksilla tuomaan vastapestyjä ja -silitettyjä vaatteita! Martat eivät (ainakaan Korsossa) käytä lumppuja matonkuteina vaan organisoivat ainoastaan keräyksen. Parhaat vaatteet menevät Sininauha ry:n kirpputoreille myyntiin päihdetyön hyväksi tai lahjoitetaan vähävaraisille. Osa vaatteista lahjoitetaan Baltiaan ja Venäjälle.Puuvilla - ja villapitoisesta materiaalista valmistetaan teollisuuspyyhkeitä tai aines esikäsitellään ja toimitetaan raaka-aineeksi uusioteollisuuteen, esim.Dafecor Oy:lle Turenkiin.

Taas tuli vastaan se fakta, että keinokuitua on hankala kierrättää. Esimerkiksi Korson marttojen lumppukeräys ei ota ollenkaan vastaan peittoja ja tyynyjä. Vaatteille on vielä melko helppo keksiä kierrätyskohteita, jaluonnonkuitukankaasta valmistetut tekstiilit voi tarvittaessa vaikkakompostoida, tosin pieniksi silputtuna ja pieninä määrinä kerrallaan. Mutta ne kuitutyynyt. Kierrrättäminen on hankalaa, ja tyynyjä on ihan liian helppoa käydä ostamassa Hemtexistä kaksi yhden hinnalla ja heittää vanhat menemään. Voi mainosmiehiä ja tyynyynvaihtoviikkoja...

Hullua on, että ainakaan Helsingin eläinsuojeluyhdistyksenEläinsuojelukeskus ei pysty enää vastaanottamaan peittoja ja tyynyjä, koska niitä tarjotaan niin paljon. Toisin sanoen ihmiset heittävät kohtuukuntoista tavaraa pois ja paljon, vaikka on tietysti hyvä, että he edes yrittävät kierrättää. Oikeastaan vielä hullumpaa on, että kaikki haluavat auttaa eläimiä, mutta asunnottomille ei kenenkään tule mieleen lahjoittaa vanhoja peittojaan. EsimerkiksiPelastusarmeijan asuntola asunnottomille Helsingin Alppikadullaottaa kuitenkin mielellään vastaan peitto- ja tyynylahjoituksia.

Jos ei oikeasti mitään muuta kierrätystapaa keksi, keinokuituiset peitot voi laittaa ainakin pääkaupunkiseudulla energiajakeeseen. Jätehuoltoyhtiö YTV pitää niitä kuitenkin vähän hankalina jätteinä, koska ne ovat niin isoja ja keräyspisteitä on niin vähän. Eri paikkakunnilla energiajae poltetaan erilaisissa laitoksissa, joten voi olla, että peitot vastaanotetaan jossain energiajakeeseen todella mieluusti tai sitten ei ollenkaan.

Sitten vaan ideoimaan lisää! Tärkeää on, että etsii ja näkee vanhaan vaatteeseen sisältyvän potentiaalin. Ja ehkä vielä tärkeämpää, että miettii kaksi kertaa - ainakin keinokuidun kohdalla - jo ostaessa, että tarvitseeko sitä todella. Jos sinulla on lisää hyviä vinkkejä, jaa ne ihmeessä meille muillekin!

Pakko kuitenkin myöntää kyllä, että vanhojen pikkareiden lähettäminen jatkokäyttöön tuntuu jotenkin kaukaiselta ajatukselta... Ehkä siksi, että käytän ne niin loppuun ;)

Saara