ajatuksia takapuolen lämpimyydestä

tiistai 29. marraskuuta 2016


En kestä. Aivan käsittämätön sisustuslisuke!! Olishan superherkullista kylminä talviaamuina laskea peppunsa tällaiseen pehkoon?! 


Kaiken lisäksi koko projekti, joka näitä tuoliryijyjä tuottaa on läpikotaisin mun mieleeni!! Innovatiivista, eettistä, esteettistä, ekologista ja mitä vielä?
Kopsaanpa tähän hki design week:in sivuilta muutaman lausahduksen asiasta: 

Parempaan maailmaan pyrkii uusi suomalaisprojekti Ragamuf, jonka takana ovat muotoilija Tuula Pöyhönen ja yrittäjä Martta Leskelä.
Ragamufin päätuote on tuoliryijy, joka on venytettävissä erilaisten tuolien päälle. Raaka-aine on tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaalia.
Pöyhönen ja Martta ovat opettaneet ryijyjen valmistuksta syyrialaisnaisille Turkissa Syyrian vastaisen rajan tuntumassa, sekä syyrialaisleskien ja -orpojen keskuksessa että turkkilaisessa naistenkeskuksessa.

Koko juttu löytyypi tuosta, suosittelen lukemaan.










missing sun

lauantai 26. marraskuuta 2016


Lisäsatoa taannoisista kuvauksistamme. 
Tuona päivänä, ei niin kovinkaan montaa viikkoa sitten, oli jo oikeinkin viileä, mutta aurinko paistoi kipakasti. Viheliäinen tuuli ulvoi kuitenkin luihin saakka. Sisätiloissa aurinko lämmitti ikkunan äärellä liiaksikin. Se on se aika syksystä jonka vielä siedän. Vaikka se tarkoittaakin sitä, että et koskaan ole pukeutunut sopivasti, aamulla poljet ulkona ja jääädyt, mutta kotiin palatessa sama vaatekerta päällä hiki valuu selkää pitkin. Mutta se valo, ikävöin sitä jo nyt niin, etten tosiaankaan voi käsittää miten jaksan kevääseen asti. Alan ymmärtämään niitä ihmisiä jotka vuoraavat kotinsa ulkoa ja sisältä välkkyvillä, taikka vähemmän vilkkuvilla (joulu)valoilla. Harkitsen niitä vakavasti itsekin ensimmäsitä kertaa tänä vuonna, Saisikohan niitä kirkasvalohoito lampuilla?
Suomi.


S

Coat and work

lauantai 19. marraskuuta 2016

Hei! Aloitin uuden duunin taas ompeluhommien ohessa, ja huhheijakkaa että olen puhki!
Ompeluhommat jääneet taas taka-alalle, johtuen uuden duunin tiukasta alusta. Toivottavasti tilanteen tasaantuessa, löytyy taas  aikaa ompelulle. Sormet kutiaisi kovasti ompelemaan talvitakkeja, kaapissa on niin törkeän  hienoja kuoseja odottamassa!!!! Muuten oikeastaan ollut ihan kiva aloittaa uusi työ  ihmisten ilmoilla, kotistudiolla ompeleminenhan on vähän yksinäistä puuhaa. Vaikka toisaalta viihdyn kyllä kotonakin tosi hyvin. Katsotaan kuinka käy, aluksi tein määräaikaisen sopimuksen, joten kauhean pitkälle ei suunnitelmia ole, mikä tällä hetkellä sopii mulle ihan ok.
Eipä muuta, sitten vain odottelen että  tämän maan kauhistus, talvi, olis jo ohi!!

S

käsityöyrittäjän hinnoittelusta, taas

keskiviikko 26. lokakuuta 2016


Tässä Hesarista mielipidekirjoitus käsityöyrittäjyydestä. En  voi olla allekirjoittamatta tätäkin mielipidekirjoitusta. Valitan, että valitan aiheesta säännöllisin väliajoin. Toisto  on opintojen äiti?!
Aika tiivistetty kirjoitus, aiheesta olisi varmasti kirjoittajalla, ja muillakin käsityöläisillä enemmänkin sanottavaa, mutta jätetään tämä nyt tähän, ja toivotaan käsityöläisten kasvavan arvostuksen jatkuvan!


Älkää ihmetelkö käsityöyrittäjän tuntiveloitusta

Käsityöläisiä yhdistää se, että tulonlähde on käsillä tehtävä työ. Tuotemyynti on useimmille vain murto-osa liikevaihdosta, kirjoittaa Peppiina Heilä.

MIELIPIDE  
Helsingin Sanomat


KÄSITYÖLÄINEN myy omien käsiensä aikaa, ja niitä käsiä on vain kaksi. Vuorokaudessa tunteja on 24, ja viikossa on vuorokausia seitsemän. Kenenkään kädet eivät kuitenkaan pysty käyttämään kaikkea tuota aikaa työntekoon.
Käsityöläinen ratkaisee ongelmia asiakkaan puolesta: kuinka korjata koiran tuhoama lempikengän korko, miten saada kuntoon isoisän tuoli, miten vaihtaa kalliiseen laskettelutakkiin uusi vetoketju tai kuinka tehdä synttärisankarille persoonallinen savityö.

Käsityön tulolla katetaan kaikki yrityksen kiinteät kustannukset. Niitä ovat esimerkiksi liiketilan vuokra, vakuutukset, eläkemaksut, puhelin, netti, kirjanpito, suuremmat työkaluhankinnat – ja palkka!Käsityöläisiä yhdistää se, että tulonlähde on käsillä tehtävä työ. Tuotemyynti on useimmille vain murto-osa liikevaihdosta.
Tuotemyynnillä pyritään kattamaan muuttuvat kustannukset, kuten esimerkiksi markkinointi, myyntimateriaali, materiaalit ja siivoustarvikkeet.
Kaikesta myynnistä käsityöyrittäjä tilittää valtiolle 24 prosenttia arvonlisäveroa, myös jokaisesta laskutetusta työtunnista.
Työtunteja käsityöyrittäjä ei koskaan pääse veloittamaan tekemänsä työajan mukaisesti, koska aikaa menee myös hallinnollisiin tehtäviin, tarjouksien laskemiseen, työtilan siistinä pitämiseen ja vaikkapa tarviketilauksiin.
Tästä johtuen käsityöyrittäjän palkka (tuntiveloitus vähennettynä arvonlisäverolla) on noin 30 prosenttia laskutetuista työtunneista. Kun kuukauden kokonaispalkka jaetaan kuukausipalkkaisen työtunneilla, on lopputulos se, että olisimme ikionnellisia kymmenen euron minimipalkasta!
Joten hyvät asiakkaat, älkää ihmetelkö käsityöyrittäjän tuntiveloitusta.
Peppiina Heilä
verhoilijakisälli, Pori

embroidery

maanantai 24. lokakuuta 2016



Täällä viskattiin (vaatteiden) ompeluhommat viikonlopuksi nurkkaan ja puuhailtiin ompelukoneen kanssa vähän muunlaisia hommia. Ihastuin kirjontaan jo  joskus kouluaikoinani  käsi- ja taideteollisesssa. Pidän käsinkirjonnasta ja  ihan yhtälailla myös  koneella kirjomisesta. Molemmissa on puolensa, Käsinkirjonnan hitaudessa on jotain rauhoittavaa, meditatiivista. Käsin voi kirjoa vaikka Emmerdalea katsellessa, sekin on mahtavaa :D. Konekirjonnassa taas viehättää vastakohtaisesti juurikin se nopeus. Tokikin kirjonnassahan menee alkuvalmisteluihin, kuvan piirtämisineen, aikaa. Koneella kirjoessa lopputuloksen yllätyksellisyys on myös hauskaa. Tai ei aina hauskaa, mutta ainakin mielenkiintoista.
Kaivoinkin pitkästä aikaa vanhoja piirroksia esiin ja kirjoin vapaavarrella tällaisen piirtämäni solttunaisen. Viimeksi nainen on nähnyt päivänvalon kankaalle painettuna versiona monta vuotta sitten. Kaikkea en siis onneksi ole ehtinyt konmarittamaan. Vaikeaa muuten tuo konmari käsityöläisenä... Varmaan ihan käsitöiden harrastajillekin vaikeaa? Mikä sitten on tarpeetonta,  kun jokaiselle pikku helmelle tai metallirenkaalle voi joskus löytyä tarvetta.Varsinkin kun tykkää vielä kierrätysmateriaaleista???



Saara

FinFactory

torstai 20. lokakuuta 2016



Lisäilin änään FinFactory:n sivuille muutaman näitä  Hoppu tunikoita tarjouksella, Mekkoja löytyy muutama koossa M ja yksi isompi, menee L kokoisellekin, Tämä on tosi mukava mekko malliltaan, ihanan väljä päällä, helppo liikkua ja peittää  pahojen päivien mahamakkarat, haha!. Mene kurkkaamaan kuiosit! Kuvassa muuten itse ompelijatar... En voi kyllä sanoa että luonnostaan tulisi tuo poseeraaminen, vaikeaa on, ei lempihommiani ollenkaan :D

S


kuvaukset

torstai 13. lokakuuta 2016




Tässä hieman viikonlopun kuvaussatoa. Amatöörikuvaajat (Oliinan Jenny on kyllä amatööriksi haka!) amatöörimalleilla sen enempiä suunnittelematta, mutta hauskaa oli! Onnea on tummaverinen  kaunokkiystävä, joka uhrasi viikonloppuaan poseeraamalla Hoppu ja Oliina vaatteissa. 


Onnea on uusi koti!


Raksalta meinattiin saada lähtöpassit aika äkkiä... Onnea on pieni paikkakunta, saimmekin lopulta oikein luvalla jatkaa kuvauksiamme :D. 


S