Linen clutch with handembroidered initials

Teen aika paljon Hoppu ompelun lisäksi muunlaisia käsitöitä, ja nyt perustinkin niille oman instagram tilin, minut löytää nimellä talvo.textile.arts. Minusta on ihana kokeilla ja opetella uusia tekniikoita ja työtapoja, ja jotenkin tuntui järkevämmältä erotella ne Hoppu jutuista ja omasta henk koht ig profiilistanikin, joten sielläpä nyt sitten mm. kirjontaa, kudontaa, ompelua ja mitäpä nyt sitten ikinä keksinkään kokeilla, tule kurkkaamaan!

Kuvissa käsinkirjottuja pellavaisia käsveskoja ja onpahan siellä throwbäkkinä ensimmäinen kokeiluni kudontakehykselläkin :)

S

freehandmachineembroidery

Valmis sotilas nenäliinallaan. 

Uudet soltut jo työn alla, nenäliinoja (ja mobilaattia!) tarvitaan kohta jo lisää :O

S

embroidery

Vapaavarsikirjontaa pitkästä aikaa. 

Ompelemisen/kirjonnan suunnitteleminen  on erityisesti mieleeni, itse työn tekeminen menettelee ja jälkien korjaaminen on sitten perseestä. Niin perseestä, että itse ompelun aloittaminen tuntuu jo vastenmieliseltä toisinaan. Aika naurettavaa. Omaa työhuonetta odotellessa. Meidänhän piti muuttaa jo vuoden 2016 loppupuolella. Ei mennyt kuin suunniteltu, vaan muutto tapahtunee tämän vuoden kesäkuussa. Että siihen asti työt tehdään ja levitetään tähä nolohuoneeseen. Olohuone mut tuo vahinko n jotenkin sopii tuohon kun katselee tätä tilaa tällä hetkellä heh.

Edellisen kirjonnan jatkeeksi valmistumassa toinen solttu(poika, tällä kertaa).

S

embroidery

Täällä viskattiin (vaatteiden) ompeluhommat viikonlopuksi nurkkaan ja puuhailtiin ompelukoneen kanssa vähän muunlaisia hommia. Ihastuin kirjontaan jo  joskus kouluaikoinani  käsi- ja taideteollisesssa. Pidän käsinkirjonnasta ja  ihan yhtälailla myös  koneella kirjomisesta. Molemmissa on puolensa, Käsinkirjonnan hitaudessa on jotain rauhoittavaa, meditatiivista. Käsin voi kirjoa vaikka Emmerdalea katsellessa, sekin on mahtavaa :D. Konekirjonnassa taas viehättää vastakohtaisesti juurikin se nopeus. Tokikin kirjonnassahan menee alkuvalmisteluihin, kuvan piirtämisineen, aikaa. Koneella kirjoessa lopputuloksen yllätyksellisyys on myös hauskaa. Tai ei aina hauskaa, mutta ainakin mielenkiintoista.

Kaivoinkin pitkästä aikaa vanhoja piirroksia esiin ja kirjoin vapaavarrella tällaisen piirtämäni solttunaisen. Viimeksi nainen on nähnyt päivänvalon kankaalle painettuna versiona monta vuotta sitten. Kaikkea en siis onneksi ole ehtinyt konmarittamaan. Vaikeaa muuten tuo konmari käsityöläisenä... Varmaan ihan käsitöiden harrastajillekin vaikeaa? Mikä sitten on tarpeetonta,  kun jokaiselle pikku helmelle tai metallirenkaalle voi joskus löytyä tarvetta.Varsinkin kun tykkää vielä kierrätysmateriaaleista???

Saara